Rakennusliike U. Lipsanen

Toimitusjohtaja Antti Lipsanen kertoo, miten vuodesta 1950 alkaen toiminut rakennusliike on edelleen kehityksen kärjessä. Tietomallinnuksesta on tullut oleellinen osa yrityksen menestystä.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy on urakointiin keskittynyt pieksämäkeläinen yritys, joka laajensi toimintaansa 2000-luvun alussa koko maan kattavaksi. Kysymykseen, miksi yritys on menestynyt näin pitkään Antti vastaa: ”Kai siihen vaikuttaa monta asiaa. Työn laatu ja toimitusvarmuus ja se, että olemme pystyneet markkinassa vastaamaan hintakilpailuun.” Alalla yritys on myös tunnettu innokkaana toimintansa kehittäjänä.

Antin isoisä perusti yrityksensä Juvalla, mutta siirtyi pian Pieksämäelle. Rakennusliikkeen vuonna 1976 perustettu tytäryhtiö, elementtitehdas, toimii Naarajärvellä. Se palveli aluksi omaa asuntotuotantoa, mutta 1990-luvun laman myötä Lipsanen lopetti asuntotuotannon. Nyt 95 % tehtaan myynnistä on suurille rakennusliikkeille.

Työn tuottavuuden pienet purot

Antti LipsanenRakennusalan tuottavuuskehitys on monien selvitysten mukaan jäänyt muista toimialoista. Antti uskoo, että työsuoritusten näkökulmasta näin voi olla: ”Ei minulla ole asiasta tilastofaktaa, mutta todennäköisesti tehtyä kerrostalon huoneistoneliötä kohden tehdään enemmän työtunteja kuin ennen.”

Tuottavuushidasteet alkavat Antin mukaan pienistä asioista, kuten normien muutoksista. Esimerkiksi perustustöistä on tullut vaativia: perustukset ovat monimuotoisia ja niihin tarvitaan terästä enemmän kuin aiempina vuosina. Antti ihmettelee, miksi perustuksissa ei voisi käyttää enemmän vakioratkaisuja, esimerkiksi vakioituja anturakokoja.

”Termienpurkutalkoot eivät meidän alalla ole oikein toimineet. Paperisota on lisännyt työnjohdon työtä. Työmaalla on oltava yksi henkilö pelkästään viranomaisdokumentoinnin hallintaan. Tämä aika on pois työnjohdollisesta työstä”, Antti pohtii.

Varhaisilla päätöksillä ja teollistamisella parempaa tuottavuutta

Tuottavuuteen ja taloudellisuuteen vaikuttavat tilaajan päätökset jo kauan ennen rakentamista. Kun suunnitteluratkaisu on lukittu, rakentajan mahdollisuudet vaikuttaa hintaan ovat enää rajalliset. Allianssihankkeet isoissa projekteissa ja projektinjohtourakointi pienemmissä antavat enemmän mahdollisuuksia etsiä hyviä ratkaisuja yhteistyössä.

Rakentamisen tuottavuushaasteeseen Antti ehdottaa vakioinnin ja teollisen esivalmistuksen lisäämistä. Ontelolaatta on jo hyvä tuote, mutta sitäkään ei voi juurikaan tehdä varastotavaraksi. On monia asioita, joita rakentamisessa voisi kehittää ja puuttumatta rakennusten ulkoarkkitehtuuriin.

Sisäistä tuottavuutta tiedon virtauttamisella

Rakennusliike U. Lipsanen on IT-kehityksessään ottanut periaatteeksi tiedon virtauttamisen läpi hankkeen ja eri järjestelmien välillä. Tämän ansiosta yritys välttää esim. määrien laskemisen uudelleen eri hankevaiheissa.

”Käytämme Tocomanin ohjelmistoja kustannuslaskentaan. Määrätiedot tuomme tietomallista hinnoitteluohjelmaan”, Antti toteaa. ”Saamme käyttöömme projektien tietomalleja, mutta käytännössä joudumme kuitenkin mallintamaan ne uudestaan itse.”

Lipsasella on kaksi tietomallintajaa. Tästä on hyötyä erityisesti silloin, kun suunnitelmia ei ole vielä lukittu ja optimaalisen ratkaisun hakeminen arkkitehdin kanssa on mahdollista. He voivat tällöin käyttää arkkitehdin tila- tai luonnosmallia lähtökohtana omalle mallille, joka palvelee hinnoittelussa ja rakentamisessa. Tämä toimintatapa sopii projektinjohtourakoihin ja etenkin rakenteiltaan selkeisiin kohteisiin, esim. tuotantotiloihin.

Digitalisaatiossa on käyttämätöntä hyötypotentiaalia

Antti toivoo, että suunnittelijat käyttäisivät tietomallintamisessa YTV-ohjeistusta systemaattisesti. Rakennuttajat eivät tätä välttämättä vaadi, koska se voisi lisätä suunnittelukustannuksia. Antin mukaan vaikka 10 000 euron lisäpanostus suunnittelumallinnukseen maksaisi itsensä ainakin 10-kertaisesti hankkeen aikana. ”Tämä ala on niin siiloutunut, että kokonaistaloudellisuutta ei mieti kukaan. Jokainen miettii vain omaa tonttiaan.”

Rakentaja voi hyödyntää tietomallia laskennan lisäksi työmaalla, esim. layout-suunnitteluun, nostoihin ja vaiheistuksen ja rakennettavuuden arviointiin. Kaksiulotteisista CAD-kuvien perusteella näiden tekeminen olisi hankalampaa.

Fyysisestä virtuaaliseen rakentamiseen

Rakennusliike U. Lipsanen on panostanut digitalisaatioon monia kokoluokkansa kilpailijoita enemmän. Mallintajien lisäksi yrityksellä on oma koodari. Nyt yritys on hyödyntämässä osaamistaan varsin poikkeuksellisella tavalla.

”Teemme Mikkelissä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin urakassa Lujatalolle ja Suutariselle ainoastaan tietomallia. Emme rakenna mitään fyysisesti, ainoastaan virtuaalisesti”, Antti kertoo. Lipsanen saa hankkeessa eri suunnittelijoiden mallit ja työstää pelimaailman tyyppisen mallin, jossa pääsee liikkumaan virtuaalilaseilla.  ”Henkilökunta, mukaan lukien 600 sairaanhoitajaa pääsee tutustumaan tiloihin ennakkoon. Lääkärit voivat kokeilla leikkaussaleja ohjaimilla, joiden avulla he näkevät omat kätensä mallissa ja voivat kokeilla, että salissa voi tehdä työn tehokkaasti.”

Rakennusliike U. Lipsanen on suunnannäyttäjä ja kokeilija, jonkalaisia rakennusalalla toivoisi olevan enemmän. Tilaajat voisivat myös nykyistä rohkeammin tarttua tilaisuuteen. Antti mainitsee esimerkin: ”Kouluprojekteissa rakennetaan edelleen fyysisiä malliluokkia. Virtuaalisesti malliluokan voisi tehdä puoli vuotta nykyistä aikaisemmin. Se aikaistaisi ongelmien ratkaisuja ja säästäisi rahaa. Tilaajat haluavat kuitenkin edelleen perinteisiä mallitiloja.”

Tocoman on mukana joka päivä

”Tocomanin kustannuslaskentaohjelmisto on hyvä ja olemme olleet siihen tyytyväisiä. Käytämme sitä joka päivä ja paljon”, Antti sanoo.

Tocomanin aktiivisena asiakkaana Lipsanen on mukana antamassa palautetta ja testaamassa uusia ratkaisuja. Antti on tyytyväinen uuteen kehitysponnistukseen: ”Toivon vahvasti, että Tocomanin iso puserrus toteutuu konkreettiseksi työkaluksi. Uskon kyllä, että se onnistuu ja toivon menestystä hankkeeseen!”