Kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan osaaja Tocomanin hallitukseen

Tocoman Oy:n hallituksen uusin jäsen on Vahanen-yhtiöiden konsernijohtaja Risto Räty. Hänellä on vankka tausta kansainvälisestä ohjelmistotoiminnasta ja kasvun vauhdittamisesta.

Vahanen on monialainen konsulttitalo, joka toimii kotimaan markkinoilla. Ennen siirtymistään yhtiön johtoon kaksi vuotta sitten Räty toimi Trimblen (aiemmin Tekla) varatoimitusjohtajana. Hän vastasi kansainvälisestä rakennesuunnittelun tietomalliohjelmistojen liiketoiminnasta.

Räty on aina tuntenut vetoa ohjelmistoalalle, jolla hän aloitti jo 30 vuotta sitten. Hän on koneosaston DI Otaniemestä, luki pääaineena LVI-tekniikkaa ja opiskeli sivuaineena tietotekniikkaa. Teklaan veti sen uraauurtava työ LVI-alan CAD-ohjelmistojen kehittäjänä.

Yhteistyötä vuosituhannen vaihteesta

”Tutustuin Tocomaniin ja Esko Enkovaaraan ensimmäisen kerran yhteisissä Tekes-hankkeissa vuosituhannen vaihteessa”, Räty muistelee. ”Tuolloin pyrimme muodostamaan rakennusalalle ohjelmistoviennin klusterin. Pöydän ääressä oli meidän lisäksi Heikki Kulusjärvi ja Olli Seppänen.”

Vientihanke ei sillä kertaa edennyt, mutta yhteistyö mallipohjaisen määrä- ja kustannuslaskennan puitteissa jatkui Teklan ja Tocomanin välillä. Konkreettisena tuloksena oli muutamia projekteja Dubaissa. Kokemus oli enemmän oppimista ja markkinan synnyttämistä kuin varsinaista liiketoimintaa.

”Ohjelmistotaloilla on ollut optimistinen näkökulma markkinan valmiuksiin ottaa vastaan radikaalisti uusi toimintamalli. Määrälaskennan uudistaminen mallipohjaiseksi on edelleen aika kova tehtävä”, Räty toteaa.

Mallipohjaisen prosessin läpimurto on väistämätön

Rakennusalalla on sisäänrakennettuja esteitä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoon. Tämä vuoksi uudistuminen on erittäin hidasta.

Suunnittelijan sopimuksellinen velvoite edelleen on toimittaa piirustuksia. Jos mallit sopimuksessa mainitaan, niiden käyttö rajoittuu suunnittelijoiden keskinäiseen koordinointiin.

”Suuret urakoitsijat ovat keskiössä kaikessa rakentamisessa. Olen puhunut niille mallintamisesta jo 20 vuotta. Heidän prosessinsa eivät silti vieläkään ole mallipohjaisia”, Räty kertoo.

”Malleja hyödynnetään, mutta vain lisäinformaationa. Pääprosessi on edelleen samanlainen kuin se on aina ollut. Haluaisin, että isot yhtiöt ottaisivat vielä enemmän vastuuta muutoksesta.”

Ilmassa on kuitenkin uudistumisen merkkejä. Muutamat kotimaiset yhtiöt ovat ilmoittaneet ajavansa muutosta. Erilaiset kehitysohjelmat, kuten KIRA-digi, ja AEC Hackathonit tuovat alalle uutta ajattelua ja sovelluskantaa.

Räty pitää mallintamista fiksuna tapana toimia ja uskoo, että sen läpimurto on lopulta väistämätön. Infrarakentaminen onkin jo edennyt alkuvaikeuksien jälkeen ripeästi kohti mallipohjaista prosessia.

Rakentaminen on logistinen kokonaisuus, jolta puuttuu vielä ydin

Räty pohtii, että rakentamisen tiedonhallinnasta puuttuu alusta, platform, ydin, jonka varaan prosesseja voisi rakentaa. Hän muistuttaa relaatiotietokantojen läpimurrosta. Ne olivat tiedonhallinnan platformeja, jotka mahdollistivat tiedon helpon tallentamisen ja jakamisen sovellusten kautta.

Rakennusalalta puuttuvat teollisuusyhtiöiden Oraclet ja SAPit, toiminnanohjausjärjestelmät ylipäänsä. Rakennusyhtiöiden ohjelmistopaletti sisältää erilaisia pistemäisiä ja huonosti yhteentoimivia palasia. Yhtiöiden omat kehitysresurssit ja -yksiköt ovat pieniä ja suurten uudistusten tekeminen on siten vaikeaa.

Elinkaariajattelulla parempaa rakentamista

”Tällä hetkellä urakoitsijat ja suunnittelijat olettavat, että projekti on sujunut hyvin eikä kohteeseen tarvitse palata uudestaan. Todellisuudessa 1- ja 10-vuotisissa tarkastuksissa paljastuu aina ongelmia”, Räty muistuttaa. ”Elinkaaritarkastelu ei siis ulotu edes 10 vuoden päähän. Alan riidat johtuvat usein ongelmien jälkiselvittelyistä; halusta työntää ongelmat toiselle osapuolelle.”

Huono lopputuotteen laatu piinaa kiinteistönomistajia. Uudisrakentamisen pitäisi synnyttää elinkaaren näkökulmasta hyviä kiinteistöjä. Tilallisten ratkaisujen tulee olla joustavia muuttuvia käyttötarkoituksia silmällä pitäen. Lopputuotteen laadun tulee myös olla hyvä.

”Nyt kiinteistöjen omistajat saavat staattisia rakennuksia, jotka ovat potentiaalisia ongelmia. Heidän pitäisi saada muuntautuvia, terveitä ja älykkäitä rakennuksia.”

Rakennusten älyn lisääminen parantaa niiden käytettävyyttä ja ylläpidettävyyttä. Haasteena on ennakoida 20-30 vuoden päässä olevan tekniikan vaatimuksiin kiinteistöissä. Joissakin rakennustyypeissä, esimerkiksi kauppakeskuksissa, ratkaisuna voisi olla rakentaa ne tietoisesti määräaikaisiksi.

Teollistaminen parantaa tuottavuutta mutta vaatii kehittynyttä tiedonhallintaa

Rakennushankkeet ovat yksilöitä, mutta prosessien ja toimintatapojen tasolla niissä on paljon yhteistä.

Esivalmistus lisää teollistamisen astetta myös rakentamisessa, sillä se vähentää työmaalla tehtävää työtä. Tuottavuuden kehittäjänä esivalmistuksella on paikkansa, mutta rakentajien on pakko panostaa logistisen ketjun tiedonhallintaan, Räty korostaa. Rakennusteollisuutta ei vielä hallita logistisena kokonaisuutena esimerkiksi konepajateollisuuteen verrattuna.

Sparrausta Tocomanin kasvulle

”Jos ajattelee rakennushanketta logistisena kokonaisuutena, määrien ja kustannusten hallinta ja hankintojen oikea ajoitus ovat oleellisia. Tätä ei voi tehdä, jos informaatio ei ole hyvin hallinnassa”, Räty toteaa. ”Tocoman on keskeinen palanen tässä prosessissa. Tässä kokonaisuudessa heillä on paljon potentiaalia.”

Räty haluaa tukea hallitustyössä nykyistä johtoa kasvattamaan Tocomania kannattavasti. Jos yhtiö haluaa hakea kasvua ulkomailta, Räty osaa ja haluaa auttaa: ”Ohjelmistoala ja kansainvälistyminen ovat ydinosaamistani. Minulle mahdollisuus olla mukana kehittämässä ohjelmistoalaa konkreettisesti hallitustyöskentelyn kautta on äärimmäisen kiehtovaa ja kiinnostavaa.”