Luotettavaa areenoiden kustannuslaskentaa tietomallin avulla

Tocoman on ollut pohjoismainen edelläkävijä tietomallipohjaisessa kustannuslaskennassa jo vuodesta 2000. Ruotsissa monitoimiareenoiden rakentaminen on osoittanut BIMin hyödyt kouriintuntuvasti.

”Jotkut asiakkaat ovat kysyneet minulta, mitä maksaa 4000 hengen monitoimiareena”, hymähtää  Sven-Åke Wikers. ”Se on sama kuin kysyisi, mitä maksaa punainen auto. Areenat ovat yksilöllisiä; niiden hintaa vaikuttaa moni tekijä: sijainti, urheilulajit, toiminnot, operaattorit ja niin edelleen.”

Areenarakentamisen huippuasiantuntija

Wikers on Pohjoismaiden johtava monitoimiareenoiden konseptioinnin ja rakennuttamisen konsultti. Hänen yhtiönsä on ollut mukana lukuisissa areenaprojekteissa mm. Malmössa, Halmstadissa, Göteborgissa, Kristianstadissa, Holmenkollenilla Oslossa ja Ranskan Cergyssa.

Wikersin vuonna 2004 perustama ArenaProjekt on vastannut areenoiden ja stadionien konsepti- ja hankesuunnittelusta, kustannuslaskennasta ja toiminnallisesta suunnittelusta. Aiemmin Wikers toimi hotellibisneksessä ja Malmö Redhawks-jääkiekkoseuran toimitusjohtajana, mistä hän sai konkreettista oppia urheilurakentamiseen.

BIM-laskenta areenarakennuttamisen menestystekijänä

Tietomallintaminen tuli Wikersille erityisen tutuksi, kun hän toimi vuosina 2006-2008 Tocoman AB:n toimitusjohtajana. Yhtiö oli aloittanut mallien käytön määrä- ja kustannuslaskentaa jo vuonna 2000. BIM sopii erityisen hyvin monitoimiareenoiden laskentaan, koska ne ovat ratkaisuiltaan ainutkertaisia ja mitoituksiltaan poikkeavia tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna.

”Kun käytössä ei ole tietomallia, hankevaiheessa monet tyytyvät kustannuslaskennassa peukalosääntöihin, esimerkiksi kruunua per katsomopaikka. Tällöin on vaarana, että kustannusarvio on täysin hakoteillä”, Wikers toteaa. ”Meidän kustannusarviomme ovat poikkeuksetta pitäneet paikkaansa.”

Toinen suuri tietomallintamisen hyöty areenaprojekteissa on törmäystarkastelut. Jo 10 vuotta sitten Malmön areenaprojektissa eri suunnittelualojen mallien tarkastelu yhdessä paljasti virheitä, joiden toteaminen vasta myöhemmin olisi tullut kalliiksi.

ArenaProjekt on voittanut asiakkaiden luottamuksen. Yhtiö on saanut asiakkaiden pyynnöstä tehdä kustannusarvioita myös hankkeisiin, joissa se itse ei ole ollut muuten mukana. Menestyksen syyksi Wikers mainitsee kaksi asiaa: BIM-pohjaisen laskennan ja syvällisen  areenarakentamisen asiantuntemuksen.

Mallin laatu ratkaisee

Alkuvaiheessa BIM oli suunnittelijoille uutta. Nyttemmin tietomalleja on saatavilla yhä useammin, mutta niissä on valitettavan usein puutteita. ”Malleista saa kauniita kuvia ja VR-elämyksiä, mutta niillä ei ole paljon arvoa laskennassa”, Wikers muistuttaa. ”Tämän vuoksi olemme joutuneet tekemään malleja itse.”

Kustannuslaskijat eivät alussa luottaneet malleista saataviin määriin. Eräässäkin areenaprojektissa laskija oli tehnyt tarkan määrämittauksen käsin ja kyseenalaisti BIM-laskennan laadun. Vasta kun hän pääsi vertailemaan omia ja BIM-pohjaisia laskelmia, hänen oli tunnustettava, että lopputulos oli aivan sama. Tämän jälkeen tietomallin käytöstä ei enää kiistelty.

Wikers näkee, että areenabuumi on Pohjoismaissa jo hiipumassa. Useimmilla kunnilla on jo areenansa ja ainoastaan suuret tapahtumat voivat houkutella rakentamaan uutta. Toimintaympäristön nopea muutos on johtanut siihen, että vasta valmistuneet areenat ovat jo konseptiltaan vanhentuneita. Wikers uskoo, että seuraava aalto on olemassa olevien areenoiden uudistaminen.

2,5 vuotta sitten Wikers ryhtyi osakkaaksi kiinteistökehitysyritykseen. Siirryttyään konsultista tilaajaksi hänellä on entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa projekteihin alusta alkaen.

Sven-Åke Wikers LinkedIn-palvelussa