SUUNNITELMAT HELPOTTAVAT VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

 

Rakennushankkeessa on monta eri vaihetta, aina hankesuunnittelusta rakentamiseen ja siitä luovutukseen. Kaikissa rakentamisen vaiheissa tuotetaan hankinnan tarvitsemaa dokumentaatiota, kuten piirustuksia, määräluetteloita ja rakennusselostuksia.

Pääurakkaa kilpailuttaessa ennakkosuunnitelmat lyödään tiettynä päivänä lukkoon, minkä jälkeen tarjouskilpailut käydään niillä. Tämä tekee pääurakoitsijoille aliurakkatarjouksien vertailusta ja urakoiden sopimisesta helpompaa, sillä uusia revisioita suunnitelmista ei tule viikon välein projektipankkiin, eikä aliurakkatarjouksia tarvitse yleensä em. päivityksen johdosta tarkentaa. Toki suunnitelmia tarkentavia lisäkirjeitä voi ennakkovaiheessa tulla, mutta niidenkin määrä on hyvin rajallinen.

 

SUUNNITELMIEN MUUTOKSET AIHEUTTAVAT HAASTEITA TYÖMAILLA

 

Työmaalla tehtävissä hankinnoissa on sen sijaan oltava alati valppaana, ettei tarjouspyynnön liitteeksi tule epähuomioissa laitettua vanhoja suunnitelmia. Lisäksi työnaikaisten suunnitelmapäivitysten hintavaikutusta ennalta sovittuun urakkasummaan on vaikeaa havaita, jollei työmaan ensimmäistä tarjouspyyntökierrosta tehdä ennakkovaiheen kuvilla ja vasta ensimmäisen tarjouspyyntökierroksen jälkeen pyydetä aliurakoitsijaehdokkaita täsmentämään tarjousta uusien suunnitelmien mukaiseksi. Hintavaikutus tulee pystyä näyttää toteen, jotta asianomainen osapuoli voi saada siitä hyvitystä.

Suunnitelmamuutoksien haasteena on se, ettei kaksiulotteisesta kuvasta välttämättä pysty heti näkemään, mitkä määrät ovat muuttuneet tai onko suunnitelmiin ilmestynyt uusia rakennetyyppejä ja miten ne vaikuttavat aiempiin määriin.
Otetaan esimerkiksi alakattosuunnitelmat:

Alakattotyyppiä AK1 on laskettu ennakkotarjousvaiheessa 1000m2 ja alakattotyyppiä AK2 500m2. Suunnitelmiin tulee päivitys ja suunnitelmiin on ilmestynyt alakattotyyppi AK3. Tätä alakattoa on 200m2. Yleensä edellä mainittu muutos lukee alakattosuunnitelmien revisiokentässä sanoilla ”lisätty alakattotyyppi AK3.”

AK3 määrät voidaan toki laskea, mutta onko AK3 lisääminen vaikuttanut AK1 ja AK2 alakattotyyppien määriin? Nämä kaikki määrät täytyy nyt vähintään tarkistaa, ellei jopa laskea uudestaan.

Jatkuva määrien uudelleenlaskenta on järkyttävää ajanhukkaa hankintaa ajatellen, mutta voi olla välttämätöntä urakkasopimuksesta ja maksajan joustavuudesta riippuen. Jälkikäteen ei määrämuutoksista voi enää pyytää lisää rahaa hankkeen budjettiin.

 

TIETOMALLIT AUTTAVAT SUUNNITELMA-MUUTOKSISSA

 

Määrä- ja tyyppimuutosten tarkastelu muuttuu tietomallia käyttämällä heti paljon nopeammaksi. Määriä tarkastava taho voi hakea esimerkkitapauksessa tietomallista kaikki rakennusosat, joiden nimessä on ”AK” ja katsoa napin painalluksesta muodostuvasta määräluettelosta eri alakattotyyppien pinta-alat ja verrata vanhaan määräluetteloonsa. Silti tätäkin tarkistusta tulisi voida automatisoida ja ulottaa muihinkin kuin yksinkertaisiin alakatto- ja väliseinäpinta-aloihin. Esimerkiksi teräsosissa tämänkaltainen yksinkertainen haku ei välttämättä toimi.

Mitä jos sellainen määrä muuttuu, jonka sopimus on jo allekirjoitettu ja aliurakoitsija onkin jo työmaalla? Arkkitehti ei välttämättä mene työvaiheesta vastaavalle työnjohtajalle muutoksesta erikseen kertomaan. Kaikki määrämuutokset tulisi saattaa pääurakoitsijan tietoon, vaikka muutoksella ei suoraa hintavaikutusta olisikaan.
Suunnitelmamuutoksien hallinnassa tietomallit ovat avainasemassa, muutenkin kuin aiemmin mainitun alakattoesimerkin osalta. Oleellista olisi, että pääsuunnittelijan ja tietomallikoordinaattorin pääurakoitsijalle valmistelemaan yhdistelmämalliin* tehdyt suunnitelmamuutokset saataisiin listattua selkeästi joka kerta, kun uusi yhdistelmämalli julkaistaan.

Tämä ei ole niin hankalaa, kuin miltä se ensikuulemalta vaikuttaa ja prosessin voi jo tällä hetkellä osittain automatisoida. Jokainen tietomallin rakennusosa sisältää oman tunnuksensa, jota käyttämällä voidaan seurata, miten kyseisen rakennusosan määrät muuttuvat eri tietomallin versioissa. Mikäli tietomalliin tulee uusia rakennusosia, eli täten myös uusia tunnuksia, tulee näistä lisäyksistä tulla erillinen ilmoitus.
Edellä mainitussa auttaa esimerkiksi uusi Tocoman BIM3, jolla voidaan tarkastella ja laskea määrämuutoksia tai jopa muokata mallia laskennan tarpeisiin. Muokkausten asetukset voidaan tallentaa, jolloin uutta yhdistelmämallia sisään ajaessa voidaan aiemmin tehdyt muokkaukset tehdä myös uudelle mallille automaattisesti. Esimerkkeinä muokkauksista muun muassa julkisivun pilkonta kerroksittain tai kokonaisena laattana mallinnetun ontelolaattakentän pilkkominen paloiksi, jotta elementtien kappalemääriin päästään kiinni.

 

*Yhdistelmämalli on tietomalli, joka kokoaa eri suunnittelualojen irralliset tietomallit yhdeksi ”rakennuksen pienoismalliksi.” Mallissa voi olla esimerkiksi arkkitehdin, rakennesuunnittelijan sekä talotekniikkasuunnittelijan mallit. Yhdistelmämallissa suoritetaan mm. törmäystarkastelu, etteivät ilmanvaihtoputket vahingossa kulje palkkien läpi.